Jep, elikkä tämä äiti on taas väsynyt! Kärsin alkuraskaudessa n. kaksi kuukautta kamalasta väsymyksestä, mitä ei helpottanut Vilin uneton aika (jätkä heräili 5-6 kertaa yössä). Nyt on osa tätä väsymystä tullut takaisin ja minä nukun, kun Vilikin nukkuu, siksi nyt on ollut blogin kirjoituksissa pitkä tako. Mutta nyt skarppaan ja rupean kirjoittelemaan, kun ideoitakin ois vaikka kuinka paljon!

Mutta tämän postaukseen aiheeseen; eli väsymys. Ja tuntuu, et mä en saa mitään apua. Tai sain, jos sitä ns. ulkopuolisilta pyytäisin, mutta mun periaattet ei anna periksi, et antaisin Viliä hoitoon/yökylään sitä varten, et mä saisin maattua sohvalla, varsinkaan, koska lapsella on myös isä, joka on tällä hetkellä kotona. Ja tätä asiaa yks ilta vatvoessani, tajusin, et saan iskettyä kaksi kärpästä samalla iskulla, kun tullaan Vilin kkanssa maalle, mun isän luokse, hermolomalle! Mun isä ja hänen nykyinen vaimo Katja rakastavat lapsia ja haluaisivat viettää Vilinkin kanssa enemmän aikaa, mutta välimatka on turhan suuri useampaan kyläilyreissuun (sekä aikataulut inhottavia), joten täällä kun ollaan nyt viikonloppu, niin nuo saavat juosta Vilin perässä ja keksiä hänelle tekemistä ja minä voin vaan maata(sekä nukkua pitkään)! Ah, ihanaa!

Yksi yö ollan jo oltu ja tähän mennessä olen huomannut, että Vilistä on tullut mamman poika, äiti on nähtävä koko aika, tai muuten tulee itku. Tämä ominaisuus on onneksi vasta lapsen kengissä, joten ikävä unohtuu muutamassa minuutissa, kunhan on leikkiseuraa! Toinen asia, minkä olen huomannut; on todella vapauttavaa, kun joku muu vaihtaa kakkavaipan! Ymmärrän kyllä mmieheni yliherkkyyden hajuille, eihän siitä pepun pesust mitään tule, jos pesiä vaan oksentaa, mutta on tää silti aika luksusta, kun joku muu ne vaipat vaihtaa!

Tälläisiä hermolomia voisin kaivata useamminkin, mutta niin, että Viliä hoitaa isi ja me voitas olla ihan kotona! Ja kaikki pistää mietityttämään, että mitens sitten, kun vauva syntyy - kestääkö hermo?

Huomenna suuntaamme Vilin kanssa takaisin kaupunkiin ja sivistykseen ja toivotaan, että pinna miehen kanssa kestää pitkään, eikä tälläisiä lomia hirveän usein tarvita (p.s. työpaikka miehelle auttaisi huomattavasti myös henkisellä tasolla).

Nyt kirjoittelen tabletilla ja täytyy myöntää, että tää on harvinaisen rasittavaa, joten kirjotukset jää lyhyeen. Ensi kerralla sitten esittelen meidän top 3 leikkimestat!